6 min

Uusilla selluloosapohjaisilla tekstiilikuiduilla on miljardien bisnesmahdollisuudet – ja Suomi on nyt kehityksessä maailman kärjessä

Fablehti.fi 11/20
Biopohjaiset tuotteet ovat päivän sana. Jos et ole aiemmin seurannut selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen kehitystä, nyt on hyvä aika siirtyä globaalin kilpajuoksun katsomoon. Suomi on innovoinnin kärkikahinoissa, ja pääpalkintona on miljardien eurojen uusi bisnes.

Harva mieltää energiayhtiö Fortumia yritykseksi, jolla on mitään tekemistä tekstiilikuidun kanssa. Fortumin entinen teknologiajohtaja Heli Antila ei hänkään vielä muutama vuosi sitten ajatellut, että saattaisi joskus työskennellä tekstiilien parissa. 

Mutta nyt Antila johtaa Fortumin biopohjaisten ratkaisujen yksikköä, jossa parinkymmenen hengen tiimi kehittää muun muassa oljesta tekstiilikuitua. Projektissa Fortum hakee uutta, kestävää tulevaisuuden bisnestä ja siinä samalla ratkoo globaaleja ympäristöongelmia.

”Tästä on tullut minulle intohimohanke. Tämä on jackpot, jossa korostuu niin monta hyvää asiaa”, Heli Antila sanoo.

Myös isot teollisuusyritykset tekstiilialan ulkopuolelta ovat lähteneet mukaan innovaatiokehitykseen.

Yksi hyvistä asioista on markkinan valtava imu: maailmalla on huutava pula ympäristöystävällisistä, kestävästi tuotetuista tekstiilikuiduista. Öljypohjaisille tekstiileille ja puuvillalle etsitään korvaajia. Miljardien eurojen potti odottaa ottajiaan, ja siksi myös isot teollisuusyritykset tekstiilialan ulkopuolelta ovat lähteneet mukaan innovaatiokehitykseen.

Hyvä uutinen on myös se, että Suomi on kehitystyössä Ruotsin ohella maailman kärjessä. Biopohjaisia kehityshankkeita on täällä lukuisia. Heli Antila on alkanut unelmoida, että Suomesta tulisi pian kestävien tekstiilikuitujen globaali suunnannäyttäjä. 

Kysyimme Antilalta ja kahdelta muulta edelläkävijältä, miltä markkinat näyttävät.

Spinnova: Kaupallinen laatu saavutettu ensimmäisissä kankaissa

Maailmassa tehdään vuosittain tekstiilimateriaalikauppaa yli 400 miljardilla dollarilla. Siitä puuvillapohjaisten materiaalien osuus on noin 80 miljardia. 

Jyväskyläisen Spinnovan kaupallinen johtaja Lotta Kopra luettelee tottuneesti lukuja.   

Kopra kertoo, että Spinnova pyrkii teknologiallaan korvaamaan juuri puuvillaa, joka kuormittaa ympäristöä ja kuluttaa runsaasti vettä. 

Spinnova ei käytä lainkaan haitallisia kemikaaleja, mikä on ainutlaatuinen valttikortti. Tällä hetkellä se tekee kuituja, lankaa ja kangasta puusta, mutta teknologia taipuu muihinkin biopohjaisiin materiaaleihin.

”Kiinnostus on ollut kovaa.” 

Koprasta tuntuu melkein ihmeelliseltä, että vuosien kehitystyön jälkeen Spinnovan kuitu on teknisesti kaupallista laatua. Yritys palkkasi kesällä huipputekijöitä tuotekehitykseen, ja tuloksia alkoi tulla odotettua nopeammin.  

Spinnovaa auttaa maailman suurin sellunvalmistaja.

”Yksi maailman suurimmista muotibrändeistä otti juuri meidän farkkukankaan lanseeraus-roadmapilleen. Kangas täyttää kaikki kriteerit”, Kopra sanoo.

Spinnova on tehnyt jo vuosia tuotekehitystä suurten kansainvälisten brändien kanssa. Niistä yhtiö tiedottaa lisää myöhemmin tänä vuonna. 

Muitakin uutisia on. Spinnova pääsee kaupallisen mittakaavan tuotantoon arviolta vuonna 2022, jolloin tuotantolaitos avautuu todennäköisesti Jyväskylään.  Siinä auttaa maailman suurin sellunvalmistaja, brasilialainen Suzano, josta tuli Spinnovan osaomistaja vuonna 2017.

Metsä Group: Paperisellu hyödynnetään tekstiiliin

”Metsä Groupillahan ei ollut lainkaan tekstiiliosaamista”, sanoo Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn. Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyhtiö.

Mutta selluosaamista Metsällä oli sitäkin enemmän. Siksi yhtiö lyöttäytyi vuonna 2014 yhteen japanilaisen Itochu Corporationin kanssa, joka oli toiminut tekstiilialalla yli sata vuotta. Kumppanit päättivät vuonna 2018 investoida yhdessä 40 miljoonaa euroa tekstiilikuidun koetehtaaseen, joka valmistui Äänekoskelle alkuvuodesta. 

Koetehdasvaihetta varten perustettu yhteisyritys tekee Äänekoskella tuote-eriä. Japanilaiset selvittävät materiaalin ominaisuuksia ja sitä, mihin se voisi soveltua. Ensimmäiset testierät valmistuivat elokuussa.

Kun maailmalla kaikki puupohjaisten tekstiilikuitujen valmistajat tekevät tuotteensa liukosellusta, Metsä Group kokeilee käyttää raaka-aineena paperisellua. Sitä tuotetaan Suomessa ja maailmalla liukosellua huomattavasti enemmän, mutta sitä ei ole tähän mennessä osattu hyödyntää tekstiilikuiduissa. 

Nykyisistä puupohjaisista kuiduista vain noin kolmannes on kestävällä pohjalla.

Toive on, että Metsä voisi saada tekstiilikuidusta uuden sellua hyödyntävän liiketoiminta-alueen pehmopaperin ja taivekartongin rinnalle. 

”Puupohjaisia tekstiilikuituja valmistetaan vuodessa 7 miljoonaa tonnia, ja sen arvioidaan kaksinkertaistuvan muutamassa vuosikymmenessä.”

Von Weymarn huomauttaa, että nykyisistä puupohjaisista kuiduista vain noin kolmannes on kestävällä pohjalla – riippuen missä puut on kasvatettu ja millaisia kemikaaleja valmistuksessa käytetty. Esimerkiksi viskoosin valmistukseen käytetään paljon energiaa ja kemikaaleja.

”Paremmille valmistusmenetelmille on kysyntää.”

Fortum: Maailman ensimmäinen tekstiili oljesta

Fortumin Heli Antilan silmät syttyvät, kun hän pääsee puhumaan biomassoista ja niiden hyödyntämisestä.

Biomassa voi olla esimerkiksi puuta, olkea, ruohoa tai kukkia. Tällä hetkellä maailmassa heitetään valtavat määrät biomassaa hukkaan – vaikka juuri biomassoista saadaan selluloosaa, josta taas voidaan valmistaa esimerkiksi tekstiilikuitua.

Fortum on perinteisesti tuottanut biomassasta sähköä ja lämpöä, mutta viime vuonna se pilotoi Spinnovan kanssa maailman ensimmäiset vehnän oljesta eli maatalousjätteestä valmistetut vaatteet.

”Kysyntää olkea hyödyntäville vaatteille olisi jo nyt. Meidän pitää vain saada teknologia skaalattua teolliseen kokoluokkaan”, Antila sanoo. 

”Delhin ympäristössä poltetaan vuosittain 50 miljoonaa tonnia maatalousjätettä. Määrä vastaa puolta globaalista puuvillantuotannosta.”

Fortum tekee yhteistyötä intialaisen öljyjätin NRL:n ja suomalaisen teknologiayhtiön Chempoliksen kanssa. Niillä on rakenteilla yhteinen biojalostamo Intiassa.   

”Pelkästään Delhin ympäristössä poltetaan vuosittain 50 miljoonaa tonnia maatalousjätettä, koska maanviljelijöillä on kiire päästä oljesta eroon satojen välissä”, Antila kertoo.

Jos joku jalostaisi tuon määrän tekstiilikuiduksi, se vastaisi yli puolta globaalista puuvillantuotannosta. Samalla pienituloiset maanviljelijät saisivat oljenmyynnistä lisätienestejä, ja ilmanlaatua merkittävästi heikentävät savupäästöt vähenisivät.

Jackpot.

Tulevaisuus: Korvaaja paperiteollisuudelle?

Heli Antilan unelmaa Suomesta ekologisen tekstiilin suunnannäyttäjänä edistää Metsä Groupin ja Fortumin juuri alkanut 50 miljoonan euron ExpandFibre -yhteistyö. 

Business Finlandin veturihankkeen tavoitteena on kehittää teknologioita ja liiketoimintakonsepteja, joiden avulla oljesta ja puusta tuotetusta sellusta saadaan valmistettua tekstiilikuituja ja muita uusia biotuotteita. 

Yksikään haastateltavista ei koe, että suomalaisilla olisi keskenään kilpailuasetelmaa. Globaali kysyntä on niin valtava, että jokaiselle on tilaa.   

Uusi toimiala ei toisi Suomeen pelkästään tekstiilikuidun valmistusta, vaan myös teknologian ja osaamisen vientiä.

Herää kysymys, voisiko uusista tekstiilikuiduista tulla jossain vaiheessa perinteistä paperiteollisuutta korvaava iso teollisuuden ala Suomeen?

Metsä Springin Niklas von Weymarn toppuuttelee.

”Olen tylsä jalat maassa -insinööri, niin en lähde lupailemaan, mutta voihan siitä tulla merkittävää liiketoimintaa, nousta miljardiluokkaan.”

Hän muistuttaa, että uusi toimiala ei toisi Suomeen pelkästään tekstiilikuidun valmistusta, vaan myös siihen liittyvän teknologian ja osaamisen vientiä.

”Jos tulisi renessanssi, toisikohan se enemmän myös jatkojalostusta, langan- ja kankaanvalmistusta takaisin Suomeen?” von Weymarn pohtii.

”No, tämä on vielä sellainen varovainen toive.”   

Tunnetko myös Infinited Fiberin, Ioncellin, BioCelSolin ja Stora Enson hankkeet? Lue lisää suomalaisista hankkeista Suomen Tekstiili & Muoti ry:n sivuilta: Ekologisia tekstiilikuituja Suomesta – missä mennään tällä hetkellä?