2 min

Tekstiiliala investoi taas Suomeen: tässä syyt

Satsaajat kertovat, miksi raha pantiin poikimaan Suomessa.

Mölnlycke kehittää tehdastaan

Ruotsalainen haavanhoitotuotteita valmistava Mölnlycke investoi Mikkelin tehtaaseensa noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2018. Se on puolet koko konsernin investoinneista kuluvana vuonna. Investointiohjelma jatkuu vuoteen 2022, johon mennessä Mikkeliin tehtaaseen sijoitetaan 60 miljoonaa euroa.

Miksi?

”Investoinnit mahdollistavat uuden teknologian hankkimisen, tuotantokapasiteetin laajentamisen ja konsernin kasvun. Koneitakin tärkeämpiä ovat ihmiset – meidät tunnetaan maailmanluokan osaamisesta alallamme. Suomalaiset koulutetut työntekijät ovat kilpailuetu, josta emme voi luopua.”

–Toimitusjohtaja Timo Saahko, Mölnlycke

Luhdalle uusi logistiikkakeskus

Luhta-konserni on investoinut noin 25 miljoonaa uuteen logistiikkakeskukseen Nastolaan. Keskus valmistuu vuoden 2019 lopussa ja se on täysin automatisoitu. Sieltä käsin hoidetaan kaikki Euroopan-tilaukset.

Miksi?

”Investoimme Suomeen, koska suurin osa reagointitarpeestamme eli kuluttajabisneksestämme on Suomessa. Täällä myymme suoraan kuluttajille, ulkomailla taas enemmän jälleenmyyjien kautta. Uusi keskus varmistaa, että tuotteen sisäinen käsittelyaika on mahdollisimman lyhyt: läpimeno varastossa nopeutuu ja tuotteen liikkuvuus tehostuu.”

–Toimitusjohtaja Vesa Luhtanen, Luhta Sportswear Company

SNT-Group teki hankintoja

Tamperelainen SNT-Group osti joulukuussa 2017 Tammer-Suojan liiketoiminnan seitsennumeroisella summalla ja on kehittänyt muuta liiketoimintaansa noin puolen miljoonan euron investoinneilla kone- ja laitehankintoihin.

Miksi?

”Uskomme, että suomalaiseen tekstiiliteollisuuteen kannattaa investoida. Kysyntää on ja asiakkaat ovat halukkaita ostamaan suomalaista työtä ja palveluita. Nopeat ja luotettavat toimitukset sekä mahdollisuus tuottaa lyhyitä sarjoja ovat valttejamme.”

– Toimitusjohtaja Juha Koskimäki, SNT-Group (konsernin yrityksiä ovat Ulkohankinta Oy, Suomen Nauhatehdas Oy ja Lankatuonti Oy).

Juttu on julkaistu alunperin Fab-lehden numerossa 3 (2018).

Raha