Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ohjaisi elvytysrahaa sen miettimiseen, miten tekstiilien uusiokäyttöä ja kierrätystä saisi skaalattua isommaksi. ”Tekstiiliteollisuus voisi oppia paperiteollisuudelta kuidun kierrättämisestä.”  
3 min

Sirpa Pietikäinen & kiertotalouden uudet ideat: vuokratut housut supermarketista 

Fablehti.fi 1/21
Sirpa Pietikäinen (kok.) on kiertotalouteen perehtynyt europarlamentaarikko, jonka mielestä tekstiilien kierto on aika nostaa uudelle tasolle. Hän listasi kolme asiaa, jotka ovat juuri nyt pinnalla. 

Vaatteet vuokralle marketista 

”Uskon, että vaatteiden ja kodintekstiilien vuokrauspalvelut lisääntyvät lähitulevaisuudessa. Jo nyt alalla on monia pieniä yrityksiä, mutta vuokraus pitää kasvattaa isoon mittakaavaan.  

Jotta toiminnalla on aidosti vaikutusta, käyttövaatteet ja kodintekstiilit pitäisi saada vuokralle joko kotiin kuljetettuina tai noutamalla samoista liikkeistä, joissa muutenkin asioimme. Myös valmistajat voisivat vuokrata uusia tuotteitaan ja vintage-tuotteita suoraan kuluttajille. Tarvitaan kunnolliset jakelukanavat niin netissä kuin myymälöissäkin, jotta vuokraamisesta tulee houkutteleva ja aidosti hyvä vaihtoehto ostamiselle.  

”Minusta olisi ihana liisata mustia perushousuja, joita käytän lähes joka päivä.” 

Tällä hetkellä voi vuokrata erityisesti työ- ja juhlavaatteita, mutta minusta olisi ihanaa, jos voisin liisata vaikka mustia perushousuja, joita käytän lähes joka päivä. Joka kuukausi saisin vaikka neljät pestyt ja prässätyt mustat housut ja palauttaisin likaiset samassa pussissa takaisin. Olennainen osa palvelua on tekstiilien huolto ja mahdollinen korjaus – miten mahtavaa olisi, että voisi liisata mankeloidut lakanat ja lähettää edelliset pesuun.  

Tekstiilivuokraus on ensimmäinen ja tärkeimpiä ratkaisuja tekstiilijätteen vähentämiseksi, koska vuokrauksen avulla yhtä tuotetta voidaan käyttää mahdollisimman monta kertaa ennen kuin se päätyy kierrätykseen. Tärkeintä on, että lyhytkäyttöisen tekstiilin määrä radikaalisti vähenee.  

 Jos liisaus ja vuokraaminen saataisiin skaalattua isoksi, tekstiilijätettä syntyisi vähemmän. Tämä vaatii uusia toimintatapoja tekstiilien tuottajilta, vuokraajilta ja myyjiltä. Yksin tällä muutos ei synny, tarvitaan myös todella merkittävää kuluttajatietoisuuden lisäämistä, koska vasta se kasvattaa kysyntää.” 

Tekstiili on uusi ruoka 

”Ruuan kestävyys on jo tehnyt läpimurron ajattelussamme, ja samaa odotan tekstiileiltä. Isoin mullistus tekstiilien kiertotaloudessa tulee tapahtumaan korviemme välissä: kuluttajien ja tuottajien pitää ymmärtää, että sillä, mitä tuotamme ja ostamme, on oikeasti väliä. Valmistajien pitää tuottaa kestäviä tekstiilejä, jotta kuluttajilla on, mistä valita. Ja kuluttajien pitää valita kestäviä tekstiilejä, jotta niiden tuottaminen on kannattavaa.   

Ostin 15 vuotta sitten suomalaiselta valmistajalta kaksi villaneuletakkia ja -hametta, joiden hinta tuntui silloin hirvittävän kalliilta. Vaatteet ovat laadukasta villaa, kestävät konepesua ja ovat oikean kokoiset, joten käytän niitä edelleen. Vaikka hankintahinta oli korkea, käyttötuntihinta on matala. Itselle ostettavia vaatteita ja tekstiilejä pitäisi jatkossa arvottaa enemmän juuri käyttötuntihinnan kautta. 

Tässäkin asiassa tietoisuuden lisääminen on tie muutokseen.” 

Selvä kielto kertakäyttökulttuurille 

”Lähivuosina on mietittävä, saataisiinko EU:n alueelle kielto turhille kertakäyttötuotteille. Esimerkiksi sairaaloissa on ymmärrettävää käyttää kertakäyttöisiä kuitukankaita, mutta EU:n pitäisi pystyä asettamaan minimivaatimukset vaatteiden laadulle ja kestävyydelle.  

Jos t-paita maksaa kaksi euroa ja näyttää jo rekillä siltä, ettei kestä ensimmäistä pesua, sellaisia ei saisi tuoda markkinoille. Jos laissa olisi säädetty laatuvaatimukset tekstiileille, päätös ei jäisi vähätuloisen nuoren harteille, joka haaveilee samanlaisesta printtipaidasta kuin kavereilla. Vaatteisiin voisi myös vaatia pakolliset ekologisuus- ja kestävyysmerkinnät.  

Uskon, että tällainen lainsäädäntö voisi olla EU:ssa mahdollinen alle kymmenessä vuodessa, mutta se vaatii aktiivisuutta ja painetta myös kuluttajien suunnalta. Joten jos asia tuntuu tärkeältä, kannattaa olla yhteydessä omaan ehdokkaaseensa kuntapolitiikassa, eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa. Tekstiileillä on väliä.”