3 min

Näin yritykset voisivat hyötyä yliopistoista

Aalto-yliopistossa tehdään materiaalitutkimuksia ja innovaatioita, joista voi tulla globaaleja menestystarinoita. Professoreilla Jaana Beidlerilla ja Pirjo Kääriäisellä on muutama toive suomalaisille yrityksille.

Näe auringon nousu

Pirjo Kääriäinen: ”Olen kurkkuani myöten täynnä sitä, että jotkut puhuvat suomalaisesta tekstiilialasta yhä auringonlaskun alana. Ehkä meillä ei ole perinteistä teollisuutta, mutta sitä on turha enää vinkua. Me puskemme eteenpäin asioita, jotka voivat olla globaalissa mittakaavassa jonain päivänä tosi isoja ja muuttaa materiaalimaailmaamme suuresti.”

Tutustu tulevaan

Pirjo Kääriäinen: ”Teen töitä biomateriaalien kanssa, jotka saattavat olla kaupallisia vasta vuosien päästä. Kemian tekniikan korkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun välinen CHEMARTS-yhteistyö alkoi 2011, ja se on synnyttänyt monia kiinnostavia tutkimuksia ja hankkeita.

Esimerkiksi täällä kehitettävän Ioncellin kaupallistamisesta voi joskus tulla täysin globaali bisnes, mutta teemme paljon muutakin selluloosapohjaisen materiaalitutkimuksen parissa. Tutkimme esimerkiksi biopohjaisia materiaaleja 3D-tulostuksessa, ja opiskelijat kasvattavat bakteeriselluloosaa, eli uutta materiaalia bakteerien avulla.

Synteettinen biologia on yksi iso tekijä, joka voi muuttaa tekemistä: tulevaisuudessa voidaan vaikka manipuloida bakteerin DNA:ta ja kehittää uudenlaisia tapoja tuottaa, värjätä tai kierrättää materiaaleja.”

Luota asiantuntijoihin

Pirjo Kääriäinen: ”Toivon, että suomalaisilla tekstiilialan yrityksillä olisi uskoa ja rohkeutta viedä kehitystä eteenpäin ja ottaa liiketoimintansa tueksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Se vaatii avoimuutta ja luottamusta toisten ammattitaitoon.”

Ota nuoria töihin

Pirjo Kääriäinen: ”Isot firmat voisivat avoimesti lähteä katsomaan, mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa voi olla. Siitä huolimatta, että odottelua voi helposti tulla kymmenenkin vuotta. Olisi hienoa, että yritykset ottaisivat nuoria vaikka lyhyillekin harjoittelujaksoille, jotta suunnittelijat ja teknologiaihmiset pääsisivät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa näkemään työelämän mahdollisuuksia.”

Tee uniikkia

Jaana Beidler: ”Hyvä innovointi on skaalattavaa ja ainutlaatuista. Sitä, että pystyt tuomaan markkinoille jotain täysin uutta tai kehittämään tietyn teknologian tai ominaisuuden yhä paremmaksi. Hyvä innovointi voi myös parantaa valmistusprosessia ekologisemmaksi tai ekonomisemmaksi. Kun Nikellä kehitettiin Flyknit-tekniikka ja kenkien kangasta alettiin neuloa, tekstiiliylijäämä pieneni 80 prosenttia. Myös valmistaminen nopeutui ja tehostui, kun koko kenkä tehtiin yhdestä kangaskappaleesta.”

Palkkaa väri- ja materiaalisuunnittelija

Jaana Beidler: ”Lähdin Yhdysvaltoihin 1990-luvun alussa töihin, ja se venyi 20 vuodeksi. Itse en silloin edes tajunnut, miten mahtava kokemus oli päästä työskentelemään maailman parhaissa firmoissa. Työskentelin Niken väri- ja materiaalitiimin vetäjänä, sitä ennen Espritillä ja Patagonialla.

Suomessa tuotteet suunnittelee tuotesuunnittelija, mutta Yhdysvalloissa suunnitteluprosessin aloittaa juuri väri- ja materiaalisuunnittelija ikään kuin luovan johtajan roolissa. Hän myös suunnittelee innovaatioagendaa koko firmalle ja miettii tuoteprosessin strategisesti kaupan hyllyille asti.

Materiaalien kehitys ja suunnittelu on niin kompleksista, ettei tuotesuunnittelija yksinkertaisesti pysty paneutumaan niiden mahdollisuuksiin niin paljon kuin materiaali- ja värisuunnittelija tai sensorial designer, joka on erikoistunut aistikokemuksiin.”

Innovoi yliopiston kanssa

Jaana Beidler: ”Meillä on Aalto-yliopistossa ainutlaatuinen mahdollisuus viedä väri- ja materiaalisuunnittelua eteenpäin, koska tällaista opetusta ei ole maailmallakaan monessa paikassa. Tällä hetkellä opiskelijoidemme osaamisesta ollaan vielä enemmän kiinnostuneita ulkomailla kuin Suomessa. Teemme nyt jo toista yhteistyöprojektia amerikkalaisen VF Corporationin kanssa, jonka brändeihin kuuluvat esimerkiksi North Face, Timberland ja Vans.

Kotimaisilla firmoilla ei välttämättä ole isoa innovaatio-osastoa, mutta meidän kanssamme voi tehdä matalan kynnyksen yhteistyötä ja vielä melko edullisesti. Mahdollisuudet ovat loputtomat. Tänne vain! ”

Juttu on aiemmin julkaistu Fab lehden numerossa 2 (2017).

Yritykset