Pekka Mattila KUVA Marko Rantanen
2 min

Tyhmä kysymys: Miksi muotisuunnittelijoiden ulkomaille lähdöstä ruikutetaan? 

Fablehti.fi 6/21
Onko järkeä kouluttaa Suomessa muotisuunnittelun osaajia, jotka kuitenkin lähtevät kansainvälisiin muotitaloihin töihin? Miksi tästä valitetaan, mutta klassisen musiikin ja jääkiekon kansainvälisistä menestyjistä iloitaan? Siihen meille vastaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila. 

”Luulen, että muotisuunnittelijat ovat helppo maali siksi, että he ovat yksittäisiä henkilöitä, jotka muovautuvat henkilöbrändeiksi. 

Onhan se kiistämättä totta, että moni lähtee, mutta olisi tekopyhää antaa valmistuville suunnittelijoille viesti, että älkää menkö ulkomaille hankkimaan kansainvälistä kokemusta. Älkää menkö isoihin taloihin, joissa on isot resurssit, vaan jääkää tänne, missä on vähemmän työpaikkoja ja pienemmät resurssit. Toivottavasti teillä on rikas suku, koska freelancerina ei välttämättä paljon tienaa!  

Kuka järkevä ihminen antaisi 25-vuotiaalle tuollaiset evästykset elämään? Olemme onnistuneet luomaan tänne koulutusjärjestelmän, joka niukoilla resursseilla kouluttaa kansainvälisen tason tekijöitä, joten tämä vankileirien saariston logiikka on kyllä menneiltä vuosikymmeniltä. 

On Suomen etu, että valmistujat lähtevät ulkomaille ja oppivat siellä. Niin kauan kuin heillä on side Suomeen, he voivat jossain vaiheessa palata itsenäisempiin, isompiin rooleihin tänne. Moni työnantaja ottaisi tällaiset henkilöt ilolla vastaan, samoin moni sijoittaja kiinnostuisi sellaisesta uudesta yrityksestä, jonka perustaja on käynyt hakemassa kansainvälisissä huipputaloissa parhaat opit ja käytännöt. Voisi jopa nähdä, että nämä ihmiset ovat saaneet lisäkoulutuksen muiden rahoittamana ulkomailla.  

Kysymys onkin, onko Suomessa paikkoja, joihin palata, ja rahoitusta, jota järkevän kokoisen yrityksen perustaminen vaatii? Aika moni suomalaisten suoraan Suomeen perustamista yrityksistä on jäänyt kitkutteluksi. Kansainvälinen isompi ympäristö on hyvä koulu, siinä oppii, miten kunnianhimoinen suunnittelu voi yhdistyä raikkaalla tavalla kaupallisuuteen.” 

Miksei samaa asiaa voivotella esimerkiksi huippumuusikoiden tai NHL-jääkiekkoilijoiden kohdalla? 

”Hyvä kysymys. Ehkä NHL-kiekkoilijoiden kohdalla ei niin helposti hahmotu, miten kasvu ammattilaiseksi rahoitetaan, eikä yhteiskunnan panosta nähdä. He myös palaavat Suomeen pelaamaan Suomen väreissä.  

Sama juttu on muusikoiden kanssa. Tunnetuimmilla kapellimestareilla ja oopperalaulajilla on elävä yhteys Suomeen johtuen työn luonteesta. Olen kapellimestarin puoliso ja siksi seurannut tätä. Vaikka kapellimestarilla olisi orkestereita maailmalla, niitä on myös Suomessa, eikä kukaan koe, että hänet olisi kokonaan menetetty. 

Lahjakkailla suunnittelijoillakin pitäisi olla Suomessa relevanttia tekemistä. Toivon, että maailmalla ansioituneet suunnittelijat voisivat tulla tänne takaisin vaikka opettamaan välillä. Minulla on huoli siitä, että kun Tuomas Laitinen lähti Aalto Artsista, hän oli siellä kansainvälisesti verkottunein henkilö. Hänellä oli elävä yhteys kansainvälisen huippumuodin kenttään, ja sitä tarvitaan jatkossakin.”