Mika Sutinen.
4 min

Luhdan Mika Sutinen: 5 syytä ottaa ulkopuolisia yrityksen hallitukseen 

Fablehti.fi 9/21
Suomessa on paljon tekstiili- ja muotialan yrityksiä, joissa ei ole ulkopuolisia asiantuntijoita hallituksessa. 11 yrityksen hallituksessa istuva Luhdan hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen kertoo, miten ulkopuolinen asiantuntija voi tukea yrityksen kasvua ja johtamista. 

Mika Sutinen lienee tunnetuin menestyksekkäästä urastaan Mustin ja Mirrin toimitusjohtajana, mutta nykyään hän on haluttu hallitusammattilainen. Sutinen istuu 11 yrityksen hallituksessa, joista kahdeksassa hän toimii myös puheenjohtajana. Näitä ovat esimerkiksi Luhta, SGN Group, Reaktor, Framery ja Jungle Juice Bar. 

”Lähden hallituksiin aina sopivien ongelmien perässä. En helposti kiinnostu, jos yrityksellä on kaikki tosi hyvin, vaan haen merkityksellisyyden tunnetta ja sitä, että voin olla avuksi”, Sutinen kertoo. 

Suomen Yrittäjien parin vuoden takaisen yrittäjägallupin mukaan vain 14 prosentissa pk-yritysten hallituksista on riippumattomia jäseniä, siis muita kuin omistajia ja työntekijöitä. 

”Lähtökohta on, että hallitus ei tee johdon töitä.”

Sutinen epäilee, että moni voi ajatella, että hallitustyö on turhaa byrokratiaa. Tai sitten siitä ei vain ole kokemusta tai omissa kontakteissa ei ole riittävän hyviä tyyppejä hallitukseen. Joskus yhtiön omistava toimitusjohtaja voi myös kokea, ettei tarvitse muita.  

Sutisen mielestä sekin toimii, mutta hän lupaa silti kertoa, mitä hyötyä uudet, ulkopuoliset hallitusammattilaiset voivat yritykselle tuoda. 

1. Sparrauskumppani parempiin päätöksiin

”Näen hallituksen roolin valmentajana. Lähtökohta on, että hallitus ei tee johdon töitä. Johto omistaa strategian ja tuo hallitukselle käsiteltäväksi pohdintojaan vaikkapa investoinneista, rekrytoinneista tai jostakin muutoksesta. Hallitus sparraa ja auttaa johtoa, jotta se tekisi harkitumpia, valistuneempia ja paremmin punnittuja päätöksiä.  

Totta kai pienissä yhtiöissä ja kriisitilanteissa roolit voivat mennä sekaisin, mutta normaalitilanteessa hallitus ei tee päätöksiä johdon puolesta. Itse uskon siihen, että parhaat hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat ovat niitä, jotka esittävät parhaat kysymykset.”

2. Diversiteetin tuoja

”Hallitusrooleja on kahdentyyppisiä. Toinen on omistajan rooli, jolloin omistaja voi ajatella, että hänellä on yritykseen niin suuri intressi, että hän haluaa olla valvomassa sitä hallituksessa. Toinen on asiantuntijan rooli. Asiantuntija pyrkii tuottamaan liiketoiminnalle puhtaasti lisäarvoa. 

Hallituspaikkoja on rajallinen määrä, joten ne kannattaa täyttää niin, että hallituksen jäsenet tuovat yritykseen diversiteettiä. Heillä on hyvä olla riittävän erilaiset taustat suhteessa yhtiön johtoon, jotta he voivat tuoda mukanaan erilaista kokemusta ja näkökulmia.” 

 3. Työkalu kasvamiseen ja kehittymiseen

”Näen, että hallituksen asiantuntijapaikat ovat johdolle ja yritykselle työkalu. Hallituksen tulisi näyttää siltä, mikä yrityksen sen hetkinen tilanne on. Esimerkiksi jos yritys on vähittäiskauppatoimija, joka on laajentumassa Ruotsiin, palkkaisin ensitöikseni ruotsalaisen hallituksen jäsenen, joka toisi mukanaan markkinatuntemusta ja kansainvälistä kokemusta. Saattaisin jopa ottaa ruotsalaisen hallituksen puheenjohtajan, jos sellainen olisi saatavilla. 

”Liian usein hallituspaikoista tulee vuosikausien mittaisia nautinto-oikeuksia.”

Samoin kriisiyhtiöt tarvitsevat tietynlaista hallitusosaamista. Tärkeintä olisi ymmärtää hallitustyöskentelyn pragmaattinen, työkalumainen luonne. Liian usein yksityisellä sektorilla ja perheyrityksissä hallituspaikoista tulee vuosikausien mittaisia nautinto-oikeuksia, eikä niihin uskalleta kajota, ettei kukaan ota nokkiinsa. Se ajattelutapa pitäisi muuttaa. 

Ihmisten pitäisi ymmärtää, että hallituspaikat ovat luonteeltaan määräaikaisia, maksimissaan 5–7 vuotta. Pyrin itsekin noudattamaan tätä ja siirtymään siinä ajassa eteenpäin.”

4. Ulkopuolinen tukija

”Liian paljon yrityksen hallitusta katsotaan vallan ja päätösvallan kautta, että hallitus nimittää toimitusjohtajan ja käyttää valtaa. Totta kai hallituksen tehtävä on arvioida, onko johto kyvykäs ja yhtiö hyvissä käsissä, mutta se ei täytä kovin isoa osaa hallituksen agendasta. Enemmän arkinen työ on johdon positiivista haastamista eri päätöksistä. 

Jokainen toimitusjohtajana työskennellyt tietää, että usein joutuu miettimään vaikkapa johtoryhmän kompetenssia, henkilöstöä, yrityskauppoja, hinnan muutoksia ja muita isoja ja pieniä päätöksiä, joiden kanssa on aika yksin. Näissä asioissa hallitus voi olla tukena.  

Tärkeää tietysti on, että myös hallituksen jäsenet näkevät, mikä ero on hallitustyöllä ja aktiivisella johtotyöllä. Haastavinta hallitustyössä on, jos toimitusjohtajana uransa tehnyt ei ymmärrä, että aktiivinen johtajan rooli ei ole toimivin hallituksessa. Huonoin mahdollinen tapa viedä toimitusjohtajalta motivaatio ja mandaatti on se, että hallitus alkaa tehdä päätöksiä toimitusjohtajan yli. Toimivan johdon pitää omistaa omat päätöksensä.” 

5. Kokemuksen jakaja kasvupolulla

”Kasvu on hallitustyössä aina läsnä. Olen ollut urani varrella toimitusjohtajana vetämässä useampaa liiketoimintaa muutamasta tai kymmenestä miljoonasta eurosta sataan tai satoihin miljooniin. Tiedän siis, mitä yhtiön kasvaessa tulee milloinkin vastaan.  

Kokenut hallituksen jäsen voi auttaa johtoa ennakoimaan, näkemään mikä on normaalia ja tuoda kokemusta ja näkemystä, mitä on itse tehnyt ja mikä on toiminut vastaavassa tilanteessa.  

Hallitustyöskentely voi tuntua mysteeriltä, mutta se on lopulta tosi arkipäiväistä ongelmanratkaisua. Siinä autetaan muita tekemään päätöksiä.”