3 min

Ketjureaktio: mitä jokaisen pitäisi tietää lohkoketjuista

Fablehti.fi 1/2020
Pian voit tietää napin painalluksella, ­­minkä nimisen alpakan villasta ­neuleesi on tehty, kun lohkoketjuteknologia ­mullistaa ­tuotannon jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden. Juttua varten on haastateltu lohkoketujuasiantuntijaa ja Bering & Companyn toimitusjohtajaa Mikko Eerolaa.

1.      Alpakan tarina

Mikä tahansa brändi voi sanoa olevansa eettinen ja kestävästi tuotettu, mutta harva pystyy todistamaan sen.

Kuvittele olevasi kaupassa ­ostamassa uutta neuletta. Skannaat hintalapun puhelimellasi ja näet saman tien, missä neule on valmistettu, kuka on ­kehrännyt langan ja minkä nimisestä alpakasta villa on keritty. ­Kuulostaako avaruusajan ­tulevaisuudelta? Se ei ole sitä.

”Siellä ­missä on vastuullista ­tuotantoa, on myös kauniita tarinoita. Ja lohkoketjun avulla ne tarinat voi kertoa helposti.”

Tanskalainen suunnittelija Martine Jarlgaard pilotoi lohkoketjun käyttämistä jo vuonna 2017 ­brittiläisen lohkoketju­yrityksen Provenancen kanssa. Alpakkatilasta lähtien jokainen neuleen valmistusvaihe lisättiin sovelluksen ­kautta lohkoketjuun. Sen viimeinen vaihe oli uniikki tuotekoodi, jonka kuluttaja pystyi skannaamaan älytägistä. Kukapa ei ilahtuisi suloisesta alpakan kuvasta – ja tiedosta alpakan syntymäpäivästä.

Ehkä paras bränditarina ­kertookin itse itsensä. Tai kuten Martine ­Jarlgaard on sanonut: ”Siellä missä on vastuullista tuotantoa, on myös ­kauniita tarinoita. Ja lohkoketjun avulla ne tarinat voi kertoa helposti.”

2.      Hävikit hyötykäyttöön

Tekstiilihävikkiä syntyy jo ­vaatteiden valmistusvaiheessa.

Lohkoketjua hyödyntämällä hävikin jäljille on helppo päästä ja samalla ­hyödyntää se. Yhdysvaltalainen ­Stephanie Benedetto perusti vuonna 2018 lohkoketjuna toimivan Queen of Raw -yrityksen. Se on ylijäämäkankaiden markkinapaikka, joka yhdistää materiaalin ja hankkijat samaan paikkaan. Näin hävikkikankaat voidaan kaupata helposti ja  vähentää samalla ­kuljetuksia.

Tammikuussa 2019 Benedetto aloitti toisen lohkoketjuyrityksen. Materia MX on vaate­alan yrityksille suunnattu toimitus­ketjun hallintatyökalu. Se jäljittää reaali­ajassa, missä ja miksi hävikkiä syntyy – esimerkiksi suunnittelija saattaa tehdä muutoksia tuotantoon liian myöhään.

Tällöin hankkija saa saman tien ilmoituksen myynnissä olevasta materiaalista puhelimeensa ja hän voi ostaa ylijäämän Queen of Raw’n kautta. Jatkossa saman­kaltaiset ­virheet voidaan ehkä välttää kokonaan ja säästää sekä rahaa että luontoa.

”Moni muotibrändi ei edes mieti, miten ne voisivat ­tehdä ­rahaa ­muuten kuin ­myymällä vaatteita.”

3.      Muotielokuva eurolla

Somekanavien ansiosta muotibrändit ovat nyt myös medioita. Mitä tapahtuisi, jos sisällöistä olisi helppo periä pieni maksu? Lohkoketjuteknologia mahdollistaa nopean ja turvallisen rahansiirron. Kukaan tuskin kaivaa verkkopankkitunnuksia esiin muutaman kymmenen sentin takia, mutta jos käytössä olisi verkkolompakko, jonka digivaluutta toimisi eri sovelluksissa yhtä helposti kuin Instagramin tykkäysnappula, maksamisen kynnys madaltuisi. Kiinnostavan haastattelun voisi katsoa 20 sentillä, eurolla voisi ladata muotielokuvan kännykälle.

”Moni muotibrändi ei edes mieti, miten ne voisivat tehdä rahaa muuten kuin myymällä vaatteita tai muita fyysisiä tuotteita, koska aiemmin ei ole ollut olemassa helppoja tapoja maksamiselle”, lohkoketjuasiantuntija ja Bering & Companyn toimitusjohtaja Mikko Eerola sanoo.

Digivaluutta antaisi siis brändeille mahdollisuuden kaupallistaa digitaalisia sisältöjä helposti suoraan kuluttajalle, mutta sillä voisi tehdä rahan lisäksi myös hyvää, sanoo Eerola. ”Jos esimerkiksi luomupuuvillaisen vaatteen ostanut kuluttaja haluaisi lähettää samalla pienen tipin puuvillan tuottajalle, se olisi teknisesti helposti toteuttavissa. Ja jos sinun olisi helppo lähettää pieni summa sitä tarvitsevalle, ajattelisitko asiaa sekuntiakaan?”

4.      Nopeampaa logistiikkaa

Seurantanumero kertoo, että rahti on saapunut satamaan, mutta kuluu päiviä, ennen kuin pakkauslista saavuttaa tukun. ­Pahimmillaan mallisto, jonka pitäisi olla jo ­kaupoissa, seisoo ­tullissa ­odottamassa huolinta­yhtiön ­tarkastusta, koska ­tarvittavat tiedot puuttuvat. Odottaminen on ­kallista, jälleenmyyjät hermostuvat ja ­asiakas ei voi ostaa eioota.

Mikko ­Eerola tietää, että ­logistiset ketjut ovat usein tehottomia ja ­ennakoimattomia. Ja myös sen, mitä hyötyä lohkoketjusta on ­ongelmanratkaisussa.

”On tutkittu, että lohkoketjua käyttämällä ­globaalia logistiikkaa on pystytty nopeuttamaan jopa 30 prosentilla aiempaan verrattuna. Lohkoketjut lisäävät tietojen reaali­aikaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Kun kaikilla on pääsy samaan tietokantaan, ei tietoja tarvitse erikseen etsiä tai odotella.”

5.      Kaksi sekuntia vs. kuusi päivää

Walmart on aloittanut Yhdysvalloissa Food Traceability Initiative -yhteistyön IBM:n kanssa, minkä ansiosta se pystyy jäljittämään salaattiensa tarkan alku­perän noin kahdessa sekunnissa. Aiemmin ­jäljitykseen meni yli kuusi päivää.

Yhteistyö alkoi kuolemantapauksiin johtaneen kolibakteeriepidemian vuoksi ja se perustuu, arvasit oikein, lohkoketju­teknologiaan. Väärin ommeltu farkkujen sauma ei ole terveysriski, mutta kuten kaikki kaupan alat, myös muotiteollisuus hyötyisi nopeasta virheellisten tuotteiden jäljityksestä. On eri asia vetää myynnistä väärin ommeltu erä kuin koko farkkumalli.

Mikko Eerola puhuu lohkoketjuista ­Tekstiilin ja muodin päivässä 1.4.2020.

Artikkeli on julkaistu alun perin marraskuussa 2019 Fab-lehden 5. numerossa.