2 min

"Ostolakon sijaan voit kannustaa parempaan"

Fablehti.fi 11/19
Kun tiedostava kuluttaja aloittaa ostolakon, vaikutus voi olla nurinkurinen: pieni ja vastuullisesti toimiva brändi kärsii, mutta pikamuotiketjut porskuttavat edelleen, kirjoittaa helsinkiläisen miestenvaatebrändi Frennin toimitusjohtaja Jarkko Kallio.

Huoli ilmastonmuutoksesta on ollut tämän vuoden vahva puheenaihe. Suomalaiset lähtivät talkoisiin ilmaston puolesta. Ilmastonmuutos nousi myös eduskuntavaaleissa teemaksi, ja hallitus asetti tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

”Koko ala niputetaan liian helposti mustavalkoisesti yhteen.”

Tässä vahvassa keskustelussa ja ilmastoliikkeessä yhdeksi syntipukiksi on noussut kansainvälinen vaateteollisuus. Muotia pidetään kaiken pahan alkuna ja juurena yritykseen ja merkkiin katsomatta. Ilmastokeskustelun lisäksi esillä ovat olleet työolot eli kärjistäen se, miten ala riistää häikäilemättömästi työntekijöitään eri puolilla maailmaa. Totta on, että ala tuottaa merkittävän siivun maailman päästöistä, mutta koko ala niputetaan liian helposti mustavalkoisesti yhteen.

Oman mausteensa tähän toi Eetin viime keväänä toteuttama selvitys suomalaisten vaateyritysten vastuullisuusviestinnästä. Asia on erittäin tärkeä, mutta uutisointi meni vinoon: vaikka mitattiin viestintää, julkisuudessa otsikot huusivat suomalaisten vaatemerkkien vastuuttomuutta ja floppaamista vastuullisuusvertailussa.

Vastuullisuuskeskustelussa kehotettiin ostolakkoihin, niillä maailma pelastuisi.

Suomalaisten pienten vaatebrändien näkökulmasta tilanne oli kuitenkin keväällä karmea: Tiedostavat ja aikaansa seuraavat asiakkaat sulkivat kukkaronsa nyörit, mikä näkyi erityisesti pienten yritysten kassassa. Automarketeissa ja kansainvälisissä halpaketjuissa meno jatkui kuten ennenkin.

Nämä suomalaiset vaatemerkit ovat nimenomaan omalla toiminnallaan yrittäneet luoda rehellisesti vastuullisempaa tulevaisuutta ja toimia oikein. Tämän vuoden aikana moni on miettinyt, kannattaako enää jatkaa.

”Jokaisella meistä on vastuu siitä, miten keskustelua käydään.”

Julkinen keskustelu ja ihmisten toiminta ovat edelleen samaan tapaan ristiriitaisia. Uusi Triplan ostoskeskus avattiin juuri, ja siellä uudet halvat pikamuotiketjut tekivät myyntiennätyksiä.

Monet suomalaiset vaateyritykset kuten Hálo, Arela ja Nomen Nescio haluavat toimia vastuullisesti eivätkä ne toimi pikamuotiketjujen syklissä. Asiasta voisi toki kertoa enemmän. Jokaisella meistä on vastuu siitä, miten keskustelua käydään ja miten hyvää tekeviä tuetaan. On tärkeää nostaa esiin myös positiivisia uutisia pelkän negatiivisuuden sijaan.

Me Frennissä olemme halunneet tehdä tässä osamme. Kerromme nettisuillamme avoimesti kankaiden ja tuotteiden valmistajat. Olemme myös järjestäneet asiakkaille keskustelutilaisuuden vastuullisesta muodista, olemme lanseeranneet tuotteillemme korjaus- ja kierrätyspalvelun ja pyrkineet osallistumaan keskusteluun aktiivisesti.

”Tehdään yhdessä ja viedään eteenpäin viestiä siitä, mitä hyvää alalla tapahtuu.”

On tärkeää, että meillä on jatkossakin suomalaisia tekstiili- ja muotialan yrityksiä, jotka vievät alaa eteenpäin. Talouden pyörien on syytä pyöriä myös ilmastotalkoiden aikana. On aika asettaa realistisia tavoitteita, jotka pystymme toteuttamaan positiivista luoden ja kehittäen.

Meistä jokaisella on valta ja vastuu rakentaa ja tehdä parempia valintoja. Kukaan ei ole täydellinen, mutta se ei estä pyrkimästä aidosti parempaan lopputulokseen.

Esimerkiksi ostolakon sijaan kuluttaja voi miettiä, miten pystyisi tekemään kestäviä valintoja ja kannustamaan yrityksiä, jotka haluavat tehdä asiat paremmin ilman viherpesua. Tällöin valintakriteerinä ei voi olla halpa hinta vaan laatu, pitkäikäisyys ja monikäyttöisyys.

Samoin suomalaiset yritykset voivat yhdessä tehdä enemmän ja paremmin. Haluan esittää suomalaisille tekstiili- ja muotialan yrityksille kutsun ja haasteen: tehdään yhdessä ja viedään eteenpäin viestiä siitä, mitä hyvää alalla tapahtuu.

Jarkko Kallio
Toimitusjohtaja
Frenn Helsinki Oy
frennhelsinki.fi