2 min

”Käännetään katse tulevaisuuden huoltovarmuuteen”

Fablehti.fi 06/2020
Hengityssuojainten saannin haasteet osoittivat katvealueen huoltovarmuudessa. Jatkossa pitää varmistaa, että vastuutukset ovat kunnossa ja suunnitelmat kattavat kriittiset tuotteet, kuten esimerkiksi terveydenhuollon ja Puolustusvoimien tarvikkeet, kirjoittaa Suomen Tekstiili& Muoti ry:n viestintä- ja edunvalvontapäällikkö Mari Kamaja.

Kukaan meistä ei osannut ennustaa tätä tilannetta, jossa olemme nyt. Tarve erilaisille terveydenhuollon suojavarusteille on valtava. Kirurgisia suu-nenäsuojia tarvitaan liki puoli miljoonaa kappaletta vuorokaudessa. Järeämpien hengityksensuojaimien tarve on kymmeniätuhansia kappaleita ja suojavaatteiden yli satatuhatta kappaletta. Joka ikinen päivä.

Vastaava tilanne on suunnilleen koko maapallolla, joten ei ihme, että suojavarusteiden markkinat ovat sekaisin. Koronakriisi toi esiin katvealueen huoltovarmuudessamme.

Tarvitaan arvio kriittisten tuotteiden huoltovarmuudesta

Tekstiiliala on aktiivisesti mukana Huoltovarmuuskeskuksen poolitoiminnassa ja huolehtii osaltaan huoltovarmuudesta. Kun koronakriisi iski, alan yritykset ryhtyivät aktiivisesti toimeen. Ne valmistavat muun muassa suojavaatteita terveydenhuollolle, materiaalia hengityssuojaimiin sekä kankaisia kasvomaskeja.

”On syytä arvioida, miltä osin huoltovarmuutemme on kunnossa ja missä on kehitettävää”

Kevät on kulunut akuutin kriisin hoidossa, mutta pian on aika nostaa katsetta tulevaisuuteen.

Koronakriisin pohjalta on syytä arvioida, miltä osin huoltovarmuutemme on kunnossa ja missä on kehitettävää. Meidän pitää varmistaa, että vastuutukset ovat kunnossa ja suunnitelmat kattavat kriittiset tuotteet, kuten esimerkiksi terveydenhuollon ja viranomaisten vaatteet ja varusteet.

On myös pohdittava julkisten hankintojen käytäntöjä. Hankinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, että yritysten kannattaa investoida huoltovarmuuden kannalta keskeiseen tuotantokapasiteettiin ja että suomalaisyritykset kehittävät jatkossakin tekstiilialan innovaatioita, jotka hyödyttävät viranomaisia ja julkisia palveluita.

Tämä toteutuukin sosiaali- ja terveysministeriön äskettäisessä suojavarusteiden hankintaesityksessä Huoltovarmuuskeskukselle. Sen mukaan hankintoja tehdään myös suomalaisilta valmistajilta, jotta voidaan turvata kotimaisen tuotannon käynnistyminen ja varusteiden saatavuus. Tämä on hyvä alku, ja huoltovarmuus on syytä ottaa huomioon eri hankkijoiden toiminnassa myös jatkossa.

Taisteluasuhankinta vaikuttaa huoltovarmuuteen

Yksi lähitulevaisuudessa edessä oleva ratkaisu on Suomen osallistuminen yhteispohjoismaiseen taisteluasuhankintaan.

Kilpailutusta ovat hoitaneet Norjan hankintaviranomaiset. Suomalaisyritykset on pudotettu jo alkuvaiheessa ulkopuolelle, vaikka niillä on pitkä kokemus Pohjoismaiden suurimpien puolustusvoimien vaatettajana ja yhteistyökumppanina kehityshankkeissa.

”Suomi pystyy halutessaan kilpailuttamaan hankinnan kansallisesti ja huoltovarmuudelle tärkeiden kriteerien mukaisesti”

Myös Puolustusvoimien hankintoja on syytä katsoa huoltovarmuuden näkökulmasta. Puolustusvoimat on yksi suurimmista työ- ja suojavaatteiden tilaajista Suomessa. Jos sen hankinnat alkavat siirtyä pois Suomesta, se heikentää paitsi huoltovarmuutta, myös suomalaista innovaatio-osaamista sekä eri puolilla Suomea toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Globaali koronakriisi on soittanut, että toimitusvarmuuskysymykset muuttuvat herkästi huoltovarmuuskysymyksiksi.

Puolustusvoimat tekee syksyllä päätöksen siitä, lähteeekö se mukaan yhteishankintaan. Suomi pystyy halutessaan kilpailuttamaan hankinnan kansallisesti ja huoltovarmuudelle tärkeiden kriteerien mukaisesti.

Teknistä tekstiiliosaamista ja laboratorioita tarvitaan

Koronakriisi toi esiin tarpeen myös tekstiilitekniselle osaamiselle, jota tarvitaan mm. suojavarusteisiin sopivan materiaalin kehittämisessä ja tuotannossa. Suomalaisia tekstiililaboratorioita on tarvittu hengityssuojamateriaalien testaamiseen, kun eurooppalaiset laboratoriot ovat ruuhkautuneet.

”Tekstiili-insinöörikoulutus on syytä palauttaa takaisin”

Tekstiili-insinöörikoulutus kuitenkin lakkautettiin Suomessa joitakin vuosia sitten, ja myös laboratoriot ovat vaarassa. Teknistä osaamista tarvitaan paitsi kriisioloissa, myös uusien innovaatioiden, kuten esimerkiksi uusien tekstiilikuitujen kehityksessä. Tekstiili-insinöörikoulutus on syytä palauttaa takaisin.

Suomi oli varautunut kriisiin paremmin kuin moni muu maa, ja meillä on jo valmiiksi ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä. Nyt tarvitaan kuitenkin tarkastelua sille, miten järjestelmäämme kehitetään entistä paremmaksi ja miten pystymme jatkossa välttymään hengityssuojainten kaltaisilta katvealueilta.

Tarvitsemme jatkossakin osaamista, uusia innovaatioita ja yrityksiä, jotka tukevat huoltovarmuutta ja vievät suomalaista tekstiilialaa eteenpäin.

Mari Kamaja
Suomen Tekstiili & Muoti